Ilmasto ja kasvillisuus
Keski-Aaasiassa on laaja aavikkoalue, koska siellä sataa harvoin. Kesäisin aavikolla saattaa maanpinnan lämpötila olla päivällä 80 astetta ja yöllä 20 astetta. Tunnetuin aavikko on Karakum, joka on pinta-alaltaan noin Suomen kokoinen. Keski-Aasiassa on myös isoja aroalueita, joiden kasvillisuus muodostuu pääasiassa monivuotisista heinistä ja ruohovartisista sipulikasveista. Keväällä on lyhyt sadekausi, jolloin kasvit alkavat kasvaa. Syksyn ja talven ne ovat lepotilassa. Aroilla elää paljon eläimiä, jotka siirtyvät ravintotilanteen mukaan paikasta toiseen. Tälläinen vaelluseläin on saiga-antilooppi, joka on nykyään uhanalainen.Maatalous
Keski-Aasian maatalous kuivilla aroilla perustuu tehokkaaseen kasteluun. Alueen tärkein kasvi on puuvilla, jonka viljeyyn tarvitaan runsaasti kasteluvettä. Sato on saatu suureksi, mutta kastelu on tuottanut myös ongelmia. Esim. Kazakstanin ja Uzbekistanin välissä sijaitsevat Araljärvi on on kuivunut osittain ihmisten toimien takia. Järvi oli aikoinaan maailman neljänneksi suurin, ja sen kalakanta oli suurin.
Kulttuuri
Keski-Aasian valtiot kuuluivat aikoinaaan Neuvostoliitolle. Neuvostoliiton hajottua kyseiset valtiot itsenäistyivät. Neuvostoliitto näkyy edelleen maiden kulttuurissa. Osa maista on edelleen riippuvaisia heidän emämaastaan Venäjästä. Keski-Aasia onkin ikivanhaa kulttuurialuetta.
Keski-Aasian maat
Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan ovat Keski-Aasian maita. Reilun kaupan myötä näiden maiden köyhille viljelijöille avautuu väylä kehitykseen. Näistä kahdessa ensimmäisessä on jo Reilun kaupan sertifioimia tiloja, joilla viljellään mm. puuvillaa, kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä, riisiä ja myös tuorehedelmiä (melonia). Potentiaalisia uusia tuoteryhmiä voisivat olla esimerkiksi erilaiset jauhot, hedelmät ja kulta. Kaikissa Keski-Aasian maissa on tasavalta.
